Mitä todellinen vuosikorko tarkoittaa?

Luottojen tarjoajia on nykyään todella paljon, ja luottoa hakevan vertailtavaksi lankeaa paljon erilaisia vaihtoehtoja, lukuja ja tarjousten yksityiskohtia. Hakijan henkilökohtaisen taloudenpidon kannalta luoton kustannusten ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää, koska luotonottaja vastaa luotosta sen kaikilta osin. Tärkeintä on tiedostaa, että 2000 euron luotto ei takaisin maksettuna ole koskaan samat 2000 euroa. Luottoihin sisältyy aina erilaisia kuluja, ja ne saattavat muuttaa kokonaiskustannusta merkittävästi. Apuna kokonaiskustannusten kartoittamisessa toimii todellisen vuosikoron käsite. Todellinen vuosikorko kuvaa luoton oikeaa vuotuista korkoprosenttia, sillä siihen sisältyvät kaikki luotosta perittävät korot ja muut kulut. Todellisen vuosikoron ansiosta luottojen vertailu on helppoa ja luotettavaa, ja usein juuri kokonaiskustannukset ratkaisevat sen, miltä pankilta tai rahoituslaitokselta luotto lopulta otetaan.

Nimelliskorko voi johtaa harhaan

Varsinkin pienten luottojen kohdalla luoton kuluihin lisättävät erilliset kulut saattavat äkkiseltään tuntua melko pieniltä. Tämä mielikuva voi syntyä etenkin, jos kulut määrittyvät prosenttiosuuksin luoton määrästä. Järjestelymaksut, tilin avaamiseen liittyvät maksut ja tilinhoitomaksut kuitenkin voivat kasvattaa luoton kokonaiskustannusta prosenteissa mitattuna paljon. Pelkän ilmoitetun koron perusteella kuluttajan voi olla vaikea päätellä, kuinka suuresta kustannuksesta lopulta on kyse. Pelkkää luoton vuosikorkoa kutsutaan nimelliseksi korkoprosentiksi. Vuosikorko on koron määrän mittari myös silloin, kun laina-aika on vähemmän kuin vuoden, sillä vuosikorkoa käytetään laskennallisena lähtökohtana myös lyhempien laina-aikojen kohdalla. Suuremmissa luotoissa muiden kulujen suhteellinen osuus koko lainan kustannuksiin voi olla pienempi, mutta niissäkään ei kuukausittaisia kuluja lasketa nimelliskorkoon, vaan ne ovat erillisiä kuluja.

Todellisen vuosikoron ilmoittaminen

Pankit ja rahoituslaitokset ilmoittavat nimelliskoron lisäksi luoton todellisen vuosikoron tarjotessaan lainaa. Toki kuluttajan palveleminen mahdollisimman hyvin on yritykselle tärkeää, mutta todellisen vuosikoron ilmoittaminen on myös pakollista Suomen lainsäädännön mukaan. Todellisen vuosikoron ilmoittamisesta säädetään EU-direktiivissä (98/7/EY) ja myös kuluttajansuojalaissa (7 luku, 6 §). Näiden säädösten mukaan todellinen vuosikorko on ilmoitettava aina samalla tavalla, jotta luottoa hakeva kuluttaja voisi luotettavasti lainoja vertailla ja jotta luottojen piilokustannukset tulisivat esiin. Kuitenkin esimerkiksi lainan takaukseen voi liittyä lisäkuluja, joita ei välttämättä ilmoiteta. Lainan saamisen edellytyksenä voi olla takaajan saaminen ja jos lainanhakijalla ei sellaista ole, sen voi joissakin tapauksissa ostaa lainanantajalta tai muulta yhteistyökumppanilta. Tätä kustannusta ei välttämättä aina ilmoiteta.

Mistä luoton kokonaiskorko muodostuu?

Luotoista peritään erilaisia kustannuksia, jotka vaihtelevat luoton ehdoista riippuen paljon. Luoton kokonaishinta muodostuu itse lainasta ja sen lisäksi lainan koroista, kuluista ja muista maksuista. Luoton nimelliskorko muodostuu tavallisesti markkinakorosta, joka yleisimmin on yhden, kolmen tai 12 kuukauden euribor tai vaihtoehtoisesti pankin prime-korko. Lisäksi koron päälle lasketaan asiakaskohtainen marginaalikorko. Luoton kokonaiskustannusta kasvattavat vielä luoton perustamiskulut, jatkuvan luoton vuosimaksut ja käsittelymaksut, joiden koko riippuu luotonantajasta. Päälle voi tulla vielä muita kuluja, kuten osamaksulisä, jos sellaisesta on sovittu. Luottojen hintaan vaikuttaa näiden edellä mainittujen lisäksi vielä luottoajan pituus ja tapa, jolla luotto maksetaan takaisin. Pääsääntö on, että mitä pidempi laina-aika on, sitä enemmän luotto maksaa.

Esimerkkilaskelma

Luoton nimelliskoron ja todellisen vuosikoron välillä voi olla merkittävä ero. Tässä esimerkkilaskelmassa lainanhakija tarvitsee lainaa 2000 euroa ja suunnittelee maksavansa sen takaisin kuudessa kuukaudessa. Lainanantajan määrittämä korko on tässä tapauksessa 7,5 %. Lainan perustamiskustannus on 45 euroa, joka sekin määrittyy lainanantajan hinnaston mukaan. Perustamiskustannus tai luoton järjestelypalkkio usein vähennetään lainasummasta, kun kuukausittaiset hoitokulut taas yleensä lisätään maksuerään. Lainanantajan perimä luoton hoitokulu on tässä esimerkissä 3 euroa kuukaudessa. Tämän esimerkkilaskelman mukaan 2000 euron laina on takaisin maksettaessa 2106,98 euroa, jolloin todelliseksi vuosikoroksi tulee 19,69 %. Jos esimerkin mukainen luotto otetaan kahden vuoden laina-ajalle, todellinen vuosikorko on enää 13,55 %, mutta lainan todellinen kokonaiskustannus on 2276,98 euroa.

Todellinen vuosikorkokaan ei ilmoita aivan kaikkia kuluja

Todellinen vuosikorko tarkoittaa korkoprosenttia, joka saadaan laskemalla luottokustannukset vuosikorkona luoton määrälle. Laskemisessa huomioidaan myös lyhennysten vaikutus. Laki määrittää sen, millä perusteella todellinen vuosikorko lasketaan. Luottokustannuksilla tarkoitetaan sellaisia kuluttajan maksettavaksi tulevien korkojen, kulujen ja muiden maksujen yhteismäärää, jotka ovat luotonantajan tiedossa sopimusta tehdessä. Näihin kuluihin luetaan mukaan myös luottosopimukseen liittyvät erilaiset vakuutukset ja muut lisäpalvelut, jos sellaisia on luotonantajan sääntöjen mukaan otettava ja ne ovat luotonsaannin ehtona. Kuluttajansuojalain mukaan luottokustannuksiin ei lasketa kustannuksia, jotka peritään vapaaehtoisesti avatun tilin hoitamisesta tai jos kustannukset on eritelty luottosopimuksessa. Myöskään sopimusrikkomuksista koituvia kuluja ei luottokustannuksiin lasketa. Joskus lainaprosessiin liittyy erilaisia notaarikuluja, joita niitäkään ei luottokustannuksiin lasketa.

Korkojen määrää on rajoitettu lainsäädännöllä

Syksyllä 2019 Suomessa astui voimaan laki, jolla ryhdyttin rajoittamaan kuluttajille tarjottavien luottojen korkoja. Syinä tähän olivat kohtuuttomiksi arvioidut pikavippien korkotasot, ja yleisen kansalaisten taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseksi haluttiin lainsäädännöllä puuttua korkotasoihin. Kuluttajan saamasta luotosta perittävä korko ei saa lainsäädännön mukaan olla yli 20 prosenttia. Myös muiden kulujen osuutta on rajoitettu. Korkokulujen lisäksi tulevat muut luottokustannukset eivät saa ylittää 0,01 prosenttia luoton määrästä päivää kohden. Helpommin ymmärrettävä määritys on, että korkokulujen lisäksi perittävien muiden luottokustannusten määrä ei saa ylittää 150 euroa vuodessa. Säätely on varsin tiukkaa ja esimerkkinä kulujen rajoittamisesta voidaan mainita se, että lainantarjoaja ei saa periä maksua luottoasiakkaalleen lähettämistään tekstiviesteistä.

Todellinen vuosikorko voi muuttua lain puitteissa laina-ajan aikana, vaikka lainan nimelliskorko olisikin kiinteä. Muutoksia voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun lainan lyhennys ei ole tasamääräinen, vaan vaihtelee kuukausittain. Kun laina-aika joustaa, muuttuvat samalla myös lainan hoitamiseen liittyvät kulut. Tällöin myös koko todellinen vuosikorko muuttuu. Todellisen vuosikoron muutokset toteutuvat sekä laina-ajan pidentyessä että lyhentyessä. Todellisen vuosikoron ohella etenkin yrityslainoissa voidaan tutkia efektiivistä korkoa. Efektiivinen korko on luku, joka voi kertoa täsmällisen koron juuri sille aikavälille, jolle luotto on otettu. Efektiivinen korko ottaa huomioon myös todellista vuosikorkoa vähentävät ja lisäävät tekijät, eli se on todellista vuosikorkoa tarkempi mittari. Efektiiviseen korkoon ei juurikaan kuluttajalainoissa kiinnitetä huomiota, sillä sen vaikutuksia tutkitaan pääosin yritystoiminnassa.

Vastaa